Pyhän paahtoleivän päivä

Sen lisäksi että tänään vietetään kaikkien hyvien isien päivää ja lokoisaa sunnuntaita, on tänään myös suuri Pyhän Paahtoleivän Päivä. Tätä merkkipäivää ei löydy kalenterista – vielä – eikä tästä todennäköisesti tiedä muut kuin sinä ja minä, mutta se ei silti vähennä juhlan arvoa.

Kyseessä ei ole mikään tavallinen ankea hyssyttelypyhä, vaan sellainen jossa oikein huikentelevasti nautiskellaan, rouskutellaan, murustellaan ja jumaloidaan lämpöisen rapeaa ja pehmeää, suurieleisesti täytettyjä paahtoleipiä. Ihan vain syystä että – paahtoleipä.

Joku voisi ajatella, että onhan se nyt melkoisen röyhkeää pystyttää nyt tällainen kilpaileva juhlapäivä isänpäivän kanssa päällekkäin. Mutta katsokaas kun itsehän ajattelen näiden juhlien vain tukevan toisiaan. Että on sitten oikein kunnolla syytä juhlaan. Ja paahtoleivät sitä paitsi rakastavat isiä ja isät paahtoleipiä.

Juuri siksi kehittelinkin Novellelle tällaisen ihanan isien ökypaahtiksen, jossa viljattoman ja hiivattoman leivän kruunaa runsas kasa ricottaa, päärynäsiivuja, kanelia, pekaanipähkinöitä ja hunajaa.

Paahtoleipähän on niin jalo ruoka, että sehän maistuu vaikka vain reilulla voinokareellakin varustettuna, mutta tällä setillä siitä saa puvustettua oikein kunnon juhlaisan tarjoiltavan.

Näihin makuihin, onnellista paahtoleivän- ja isänpäivää kaikille kullannupuille!

V

PALEOPAAHTOLEIPÄ