Rennot rakkaussuklaat

Kolme parasta ja puhdassydämistä raakasuklaaohjetta ystävänpäivään!

On ehkä hieman laimeaa aloittaa postaus sanomalla, että “Mulla olis ollut teille jotain ihan superihanaa, mutta eipä nyt sitten olekaan.” Siitäkin huolimatta, ja koska tarinassa piilee opetus kerron, että olin suunnitellut täksi päiväksi yhden ihanan ja herkullisen jutun, mutta koska itseäni suuremmat voimat pistivät kapuloita rattaisiin ja vastus kasvoi kasvamistaan, ymmärsin lopulta nostaa kädet ilmaan ja vapauttaa postauksen leijumaan omalla painollaan ja laskeutumaan kun aika on kypsä.

Mitää hyvää ei nimittäin synny pakottamalla. Kun antautuu myötätuulen vietäväksi ja antaa asioiden tapahtua niiden luonnollisella tahdilla, ilman kohtuutonta vääntöä, säätöä ja stressiä, saa palkaksi raukean hyvänolontunteen. Rakkauden. Sitähän se on. Maailman luonnollisen rytmin hyväksymistä. Vastustuksen kasvaessa on hyvä pysähtyä miettimään, mitä kohti ja miksi todella ponnistelee ja olisiko parempi hiljentää vauhtia, pysähtyä ja vaihtaa ehkä kokonaan suuntaa.

“If you gotta force it, just leave it alone. Relationships, friendships, ponytails. Just leave it.”

Ajankohtainen ajatus näin ystävänpäivänkin alla. Rakkaus seuraa rentoa tilaa ja meille oikeat asiat ja ihmiset pysyvät mukana ilman jatkuvaa pinnistelyä.

Ja se mun kaavailema herkkupostaus, sekin varmasti löytää juuri oikean hetkensä kanavoitua keskuuteemme. Nyt sain hyvän sauman rankata reseptiarkistosta teille kolme suosikkisuklaatani ystävän hemmotteluun tai ihan itelle.

Kaunista ja pakotonta ystävänpäivää, ystävät.

V