Vanukasvajeita ja vaniljaa

Vanukkaat vievät aina ajatukseni lapsuuteen. Ei siksi, että olisin saanut nautiskella niistä silloin yltäkylläisesti, vaan koska muistan katselleeni aina kaiholla kun kavereitteni jääkaapit pullistelivat erilaisia suklaa- ja karamellimakupaloja, joita kotikaapeistamme ei koskaan löytynyt. Olimme nimittäin jukurtti-ihmisiä. Samoin haikailin ystävieni lähes jatkuvaa Cokis-tarjoilua, josta jäin siitäkin paitsi. Lapsena tuo kaikki tuntui tietenkin vääryydeltä, toisin kuin nyt.
Wise move, mama. Lasten kyllästäminen lisäaine- ja sokerimömmöihin kun ei taida olla ihan se paras ravitsemuksellinen veto.

Joku vanukasvaje sisuksiin on silti jäänyt, sillä nykyään kaikki vanukashenkiset välipalahommat kiinnostavat. Suomen kaupojen tarjonta sillä saralla ei häikäisen, joten olen kokkaillut vanukasta kotona joko iHerbista tilaamastani luomu gelatiinista (VANELJA-koodilla PIM161 saa muuten 5-10 dollaria alennusta ensitilauksesta) tai agar agarista.

Tein Novellelle viime viikolla aikuisten vaniljavanukkaan, joka on hentomielisyydessään niin suloinen, että halusin jakaa sen täälläkin. Vanukas syntyy kookosmaidon pohjalle ja sen makumaailma on lähes eteerinen. Mausteet ovat hienovaraisen talvisia, mutta eivät liian päälle käyviä.

Aikuisdesignista huolimatta meillä 2-vuotiaskin tykkäsi tästä tosi paljon. Nyt onkin helppo paistatella näiden omien herkkujeni kanssa hyvä mutsi -valokeilassa, kun lapsi ei ymmärrä vielä tiirailla ja haikailla kavereiden jääkaappien anteja.

Nauttikaamme tästä.

V

VANILJAVANUKAS