Vanhemmiten sitä on ihminen muuttunut vähän änkyräksi, mutta mielestäni vain sellaisella hyvällä tavalla. Että on se oman pään pitäminen muuttunut luontevammaksi. Ja että ei jaksa ihan kauheasti enää kysellä mistä muut tykkää, vaan huitelee sillä omalla vapaalla tyylillään ja keskittyy omaan tanssiinsa.
(Tässä välissä kuulen miten vanhempani hymähtävät ruudun takana. Jos heiltä kysyttäisiin, niin olen varmaan hallinnut vahvapäisyyden taidon suhteellisen hyvin päivästä nro 1 alkaen. Mutta koska onnekseni saan maalailla täällä täysin mieleisiäni kuvia todellisuudesta, niin kerron kernaammin tarinaa siitä, miten tämä lauhkean lempeä sielu Virpi Mikkonen on vihdoin ruhtinaallisessa 34-vuoden iässä oppinut pitämään päänsä, mutta kuinka hän joulun kunniaksi suli myös muiden toiveille.)
Mutta näin joulun kunniaksi päätin silti sulaa myös muiden toiveille. Tuli nimittäin tässä viikon sisällä sen verran monta kainoa toivetta gluteenittomasta piparkakkuohjeesta, että pitihän niille heltyä. Ja olihan se piparkakun tuoksuinen koti tännekin jo tervetullut!
Yritin tehdä ihan peruspipareita, mutta viime hetkellä päässä taas jotenkin vinksahti ja sujautin sekaan hieman pähkinävoita. Eikä ollut lainkaan pöllömpi vinksahdus! Pähkinävoin voi kyllä hyvin tiputtaa ohjeesta poiskin, tai sitten sillä voi korvata jopa isomman määrän voista, miten mielit.
Nauttikaahan, te kaikki änkyrät ja lauhkeasieluiset kanssajouluilijani!
V
Pst, Kiitos hyvää – herkkuja ilman sokeria ja gluteenia -kirjaa saa tilattua edullisesti TÄÄLTÄ
GLUTEENITTOMAT PIPARKAKUT